Kuka päättää koulukyydeistä?

Tähän artikkeliin olen kerännyt olennaisimmat asiat jotka tiedän (tai ainakin luulen tietäväni 😀 ) Mäntsälän koulukuljetuksista 18.8.2021.

Mäntsälässä näyttää vuodesta toiseen olleen ongelmia koulukuljetusten ja koulumatkojen kanssa. Osa ongelmista on luokkaa ”hankaloittaa elämää” ja osa tasoa ”lapseni on hengenvaarassa”.

Tiedän etten ole ainoa kunnanvaltuutettu, jonka mielestä kunnassa kenenkään ei kuuluisi pelätä ja stressata koulumatkojen takia ja että koulukyytien pitäisi helpottaa eikä vaikeuttaa perheiden elämää.

Nyt kun olen perehtynyt asiaan, väitän että ainakin viime vuosina suurimmat esteet kyytien kuntoon laittamiselle ovat olleet:

1. ”Säästämisen” laittaminen turvallisuuden edelle.
2. Viranhaltijoiden ja päättäjien puutteellinen ymmärrys eri kunnan alueista (tieosuuksista) ja lapsiperheiden arjesta.
3. Se, että koulukyytien eri osa-alueista vastaa eri toimialojen ihmisiä (+ yksityiset toimijat).

Olen myös kuullut väitteen, että aikanaan koulukyytien kuntoon laittamista vaikeutti ideologinen vastustus sivukylien vahvistamiselle (eli tietyt tahot olisivat halunneet että vain Mäntsälän keskustaan olisi muuttanut uusia asukkaita 🤯 ).

Tällainen asenne oli ilmeisesti harvinaisempi ilmiö jo viime valtuustokaudella. Tällä kaudella tällaisesta ”taajamakeskeisestä” ajattelusta koulukyytiasioissa en ole (vielä) nähnyt mitään merkkejä.

Sen sijaan olen kuullut nyt useampaan kertaan että ”näistä koulukyydeistä valitetaan joka syksy kuukauden ajan, mutta sitten se valitus loppuu”.

Oman kylän koulukyytiasioita seuranneena ja viime talven koko Mäntsälän vanhempien valituksia kuunnelleena voin kertoa, että kyllä ne koulukyytiongelmat vaivaavat läpi koko kouluvuoden.

Sen jälkeen kun asiasta on valitettu moneen kertaan viranhaltijoille ja päättäjille, jotka pahimmassa tapauksessa eivät edes vastaa mitään, ihmiset alistuvat kohtaloonsa ja esim. roudaavat itse lapsensa, pitävät lapset kotiopetuksessa tai jopa muuttavat pois kunnasta.

Onneksi aina on ollut myös kuntapäättäjiä, jotka ovat yrittäneet muiden välinpitämättömyydestä ja vastustuksesta huolimatta pitää huolta koulukyydeistä. Uskon, että ilman heitä tilanne voisi olla vieläkin pahempi.

Tällä hetkellä valtuustossa vaikuttavista päättäjistä Keskustan Marja Teppinen teki viime keväänä aloitteen kyytien paremmin järjestämisestä. Aloite keräsi allekirjoituksia kaikista valtuustopuolueista ja monet allekirjoittajat ovat jälleen kunnanvaltuustossa. Seuraavaksi aloite on ilmeisesti menossa koulukuljetusten järjestämisestä nykyään päättävän kuntakehityslautakunnan käsiteltäväksi.

Samoin Kokoomuksen Annika Warras-Stjernvall on puhunut Marjan rinnalla parempien kyytien puolesta.

Koulukyydit olivat myös tärkeä vaaliteema kunnanvaltuuston puheenjohtajalle eli Kokoomuksen Pihla Keto-Huoviselle, joka teki viime keväänä tärkeän aloitteen siitä, että avioeroperheillä olisi mahdollisuus saada koulukyyti kouluun kummankin vanhemman luota.

Väitän sen perusteella mitä olen nähnyt ja kuullut viimeisen parin viikon aikana mm. kunnanvaltuustossa, kunnanhallituksessa ja sivistyslautakunnassa jossa olen kunnanhallituksen edustajana, että nyt koulukuljetuksista ja -matkoista on päättämässä enemmistö ihmisiä, jotka ymmärtävät ongelman vakavuuden ja haluavat aidosti korjata tilanteen.

Suoraan sanottuna lähtökohta ongelmien ratkaisemiseen on nyt niin hyvä, että välillä iskee epäusko, että voiko tämä olla edes totta! 😀

Koulukyytien kuntoon laittaminen ei olisi edes mahdoton lisäkustannus kunnalle – todennäköisesti se maksaisi korkeintaan 20 000 euroa nykyistä enemmän (jos sitäkään). Sen sijaan jokainen perhe, joka muuttaa pois kunnasta tai jättää muuttamatta kuntaan koska kunnalla on maine lapsivihamielisenä kuntana, on kunnalle tulonmenetystä.

Vertailun vuoksi: yhden nelihenkisen omakotitalossa asuvan perheen voi arvioida tuovan kunnalle tuloja noin 20 000 euron edestä verovaroina ja valtiolta saatuina varoina. Tähän lukuun ei sisälly edes Nivoksen saamat tulot sähkönsiirrosta ja mahdollisesta nettiyhteydestä tai kunnan yrittäjien saamat tulot heidän palveluidensa käyttämisestä.

Toisin sanoen turvalliset koulumatkat ja hyvin hoidetut koulukuljetukset tulisikin nähdä tärkeänä kunnan markkinoinnin välineenä!

(Ei, en halua edes kuvitella hintaa sille vaihtoehdolle, että huonosti hoidettujen koulukuljetusten ja vaarallisten kouluteiden takia yksikin lapsi vammautuisi tai kuolisi. 😭)

Ketkä päättävät koulukyydeistä (eli voivat korjata kyytiongelmia)?

Uusimman tiedon mukaan koulukyydeistä päättämisvalta ja vastuu jakautuu Mäntsälässä seuraaville tahoille, joista kaksi ensimmäistä ovat kaikkein tärkeimmät.

1. ”Sivistyspuoli”

”Sivistyspuoli” eli sivistysjohtaja Timo Ahvo sivistyslautakunnan johdolla päättää millä perusteilla koulukyytejä tarjotaan. He laativat koulukuljetusohjeen, jossa mm. kerrotaan miten pitkiä koulumatkoja lapset voivat kulkea ilman kuljetusta kouluun. He myös päättävät mitkä tieosuudet ovat vaarallisia.

Leena Lemiläinen-Honkanen kuuluu sivistyspuolelle ja tekee oppilaskohtaiset koulukuljetuspäätökset koulukuljetusohjeen tai esim. lääkärin lausuntojen perusteella.

Sivistyspuoli voi esimerkiksi päättää muuttaa Linjatien vaarallisuusluokituksen niin, että tie on vaarallinen 9. luokkaan asti, jolloin Tuusula ei voi perustella omaa vaarallisuusluokitustaan (”vaarallinen 6. luokkaan asti”) sillä perusteella että Mäntsäläkin on aikanaan (vahingossa) määritellyt tien vain 6. luokkaan asti vaaralliseksi.

(Mäntsälä ei kuljeta Etelä-Mäntsälän 7–9. luokkalaisia Linjatietä pitkin toisin kuin Tuusula.)

2. ”Kuntakehityspuoli”

”Kuntakehityspuoli” eli kuntakehitysjohtaja Vesa Gummerus kuntakehityslautakunnan johdolla vastaa siitä miten kuljetukset järjestetään eli roudataanko lapsia reittiliikenteen busseilla (jonne kuka tahansa voi ostaa lipun) vai kouluautoilla (”koulutakseilla”, jotka voivat olla myös täyskokoisia busseja).

He kilpailuttavat jatkossa kuljetussopimukset ja päättävät mitä vaatimuksia kuljettajille, ajoneuvoille ja reiteille asetetaan (esim. kuljettajan kielitaito, ajoneuvon koko).

Kuntakehityspuolelle päätösvalta koulukyytien järjestämisestä siirtyi vasta 1.8.2021 alkaen eli he eivät ole olleet tekemässä nykyisiä kuljetussopimuksia tai esim. päättämässä että Linjatiellä asuvat kuljetetaan bussilla eikä kouluautolla (”koulutaksilla”).

Tällä hetkellä voimassa olevat päätökset kuljetusten järjestämisestä teki tietääkseni hallintojohtaja Siikaluoma, joka mitä ilmeisimmin ei tunne Linjatietä lainkaan eikä ehkä tiennyt että syys-lokakuusta ainakin vuoden loppuun (ja jopa pidempäänkin) Linjatietä pitkin ajaa useita kymmeniä täydessä maalastissa olevia kuorma-autoja, jotka vievät täyttömaata Hirvihaaran ampumaradalle.

Jokainen voi miettiä mitä tapahtuu, jos yksikin näistä kuorma-autoista ei tajua ajoissa, että Linjatiellä bussi pysähtyy ajoradalle eikä bussipysäkille (koska Linjatiellä ei ole fyysisiä bussipysäkkejä tai edes tiehen/maastoon mitenkään merkittyjä pysähtymispaikkoja)! 😱

Kuljetussihteeri Kristina Lindsten kuuluu ymmärtääkseni toimenkuvansa puolesta (1.8. alkaen) kuntakehityspuolelle koska hän on ilmeisesti mukana määrittämässä kuljetetaanko tietyn alueen lapset reittiliikenteen bussilla vai kouluautolla, jne. Ainakin Kristina hoitaa bussiliput jne. (En ole saanut Kristina kiinni niin en ole pystynyt varmistamaan mitä hän tarkalleen ottaen tekee.)

Koulukuljetusten järjestämisen siirtyminen kuntakehityslautakunnan alle on iso ja positiivinen harppaus eteenpäin.

Silloin kun kyytien järjestämisestä päävastuu oli hallintojohtajalla, ei ollut oikeastaan lautakuntaa, jolle olisi voinut valittaa asiasta. Tai sivistyslautakunnalle kyllä valitettiin kyytien järjestämisestä, mutta koska hallintojohtaja ei ole samalla lailla sivistyslautakunnan ohjauksessa kuin esimerkiksi kuntakehitysjohtaja Vesa Gummerus on kuntakehityslautakunnan esittelijänä, Siikaluomaan oli paljon vaikeampi vaikuttaa.

Nyt kuntalaiset voivat ottaa yhteyttä myös kuntakehityslautakunnan jäseniin, jos heistä tuntuisi siltä, ettei esim. kuntakehitysjohtaja ota heidän ongelmiaan vakavasti. (Tosin sen perusteella mitä Vesasta olen kuullut, uskon että hän ymmärtää hyvin vanhempien huolet ja asian tärkeyden.)

Sekään ei varmasti haittaa, että aiemmin mainitut Marja Teppinen ja Annika Warras-Stjernvall ovat kumpikin kuntakehityslautakunnassa ja myös kuntakehityslautakunnan puheenjohtaja ja keskustalainen puolueveljeni Jyrki Kosonen on kylien puolustaja ja mm. tuntee etelämäntsäläläisenä Linjatien paremmin kuin hyvin.

3. Muita päättäviä tahoja

Kuljetusyhtiöt päättävät mitä reittiä ja millä aikataululla he kuljettavat heille kuljetettavaksi määrätyt oppilaat.

Koulujen rehtorit päättävät mihin aikaan koulu alkaa ja loppuu milläkin oppilaalla, miten samalla alueella asuvat lapset on jaettu eri luokkiin, pääsevätkö samalla suunnalla asuvat lapset koulusta yhtä aikaa vai eri aikaan jne.

ELY-keskus (?) päättää mm. Bussipysäkkien paikoista ja huolehtii niiden kunnosta ja rakentamisesta. ELY-keskus vastaa myös julkisten teiden kunnosta, valaistuksesta, nopeusrajoituksista (?) jne. ELY-keskus osallistuu jotenkin myös bussireiteistä päättämiseen (en kyllä ole vielä saanut selville miten).

Yksityiset tiekunnat vastaavat yksityisteiden kunnosta. Ne saavat kunnalta yksityistieavustusta, jolloin kunta voi esim. vaatia että kouluauto saa ajaa yksityistietä pitkin.

Yleisimmät koulukyytiongelmat ja ketkä voivat niitä ratkaista

Tässä yleisimpiä kyydityksiin liittyviä ongelmia ja mikä taho minun ymmärrykseni mukaan asiasta ensisijaisesti vastaa.

1. ”Oikeassa elämässä” vaarallisen tai vaikeakulkuisen koulumatkan päässä asuva lapsi ei saa koulukyytiä, koska teoreettisten laskelmien tms. perusteella koulureitin turvallisuusluokitus on tehty alakanttiin.
   → Sivistyspuoli, Etelä-Mäntsälästä Kellokosken yläasteelle menevien koulukuljetuksista vastaa Tuusulan sivistyspuoli. Mäntsälästä Tuusulan sivistyslautakunnan kokouksiin saa osallistua yksi henkilö, jonka nimi ei taida vielä olla virallista tietoa.
   
2. Lapsen koulukuljetuksen reititys tuntuu epäreilulta ja/tai epäkäytännölliseltä koska ns. omavastuumatka on tulkittu ”lapsen oikeutena kävellä mahdollisimman pitkä koulumatka” sen sijaan että se tulkittaisiin muodossa ”tämä on pisin matka jonka lapsi voidaan laittaa kävelemään pimeänä marraskuisena aamuna valaisematonta hiekkatietä pitkin”. Väitän että tosiasiassa ”lapsen oikeus kävellä” on tekosyy yrittää säästää kuljetuskuluissa (esim. päivätaksalla ajavan kuljetusliikkeen bensakuluissa).
   → Jos koulukuljetusohjetta on tulkittu väärin, asiasta vastaa sivistyspuoli. Jos kuljetusliikkeen reittivalinta herättää ihmetystä (esim. Kuljettaja ei suostu ajamaan tiettyä reittiä), ensimmäiseksi asiasta vastaa kuljetusliike. Jos kuljetusliike ei suostu lotkauttamaan korvaansakaan vanhempien valituksille, kuntakehityspuoli voi ottaa asiaan kantaa kuljetusliikkeen maksavana asiakkaana.
   
3. Lasten koulukuljetusten reititys on epälooginen ja elämää vaikeuttava koska kunta yrittää säästää ja/tai tukea linjaliikennettä niin, että lapsi haetaan eri puolelta kylää kuin mihin hänet palautetaan iltapäivällä.
   → Kuntakehityspuoli.
   
4. Lapsi joutuu odottamaan koululla pitkään ennen koulun alkua tai koulun jälkeen reititysten ja taksin kapasiteetin takia (ja/tai joutuu lähtemään kotoa jo 1–1,5 h ennen koulun lähtöä vaikka asuu alle 15 min ajomatkan päässä koululta).
   → Jos ongelma liittyy koulun alkamis- ja päättymisaikoihin, rehtori vastaa niistä. Jos ongelma liittyy selkeämmin kuljetusliikkeen reitityksiin, kuntakehityspuoli voi ottaa asiaan kantaa.
   
5. Alle 5 km päässä koulusta mutta kurjien kulkureittien päässä asuvat lapset eivät saa lapselle koulukyytiä vaikka vanhemmat olisivat valmiita maksamaan ja taksissa olisi tilaa (koska kuljetusliike ei ota vastaan itsemaksavia asiakkaita).
   → Kuntakehityspuoli.
   
6. Varsinaiset kuljetukseen liittyvät ongelmat: kuljettaja ei tiedä missä pysäkit ovat, kuljettaja ajaa väärää reittiä, kuljettaja ei pysähdy lapsen pysäkin kohdalla, bussin pysäytysnapit ei toimi, kuljettaja käyttäytyy asiattomasti (esim. pelottelee meluavia lapsia), kuljettaja unohtaa ottaa lapsia kyytiin jne.
   → Ensiksi kuljetusliike ja jos sinne yhteydenotto ei tuota tuloksia, niin seuraavaksi yhteys kuntakehityspuoleen (ensisijaisesti kuljetussihteeri, jos ongelma on isompi tai toistuva, kuntakehitysjohtaja ja tarvittaessa kuntakehityslautakunta).
   
7. Bussin pysähtymispaikka on vaarallinen ja lisää niin lasten auton alle jäämisen riskiä kuin autokolarin riskiä (Linjatie).
   → Kuntakehitysjohtaja ja kuntakehityslautakunta.
   
8. Bussipysäkkien ja julkisten teiden kunto, suojatiet ja pyörätiet
   → ELY-keskus. (Esim. ELY-keskukseen voi valittaa Linjatien pysäkkiratkaisuista.)
   
9. Tieto koulukyydeistä tulee viime tingassa (eli 1-2 päivää ennen koulun alkua). Tämä ongelma on laaja-alainen ja vaatii oman artikkelinsa, mutta tähän ongelmaan osasyyllisiä ovat niin vanhemmat (jotka jättävät koulukyytihakemuksen myöhässä), rehtorit (jotka saavat lukujärjestykset jne. myöhään valmiiksi), kuljetusliikkeet (joilla kestää omista reiteistä ja aikatauluista päättäminen) kuin oppilaskohtaisia päätöksiä yksin tekevät viranhaltijat, jotka ovat täysin ylityöllistettyjä ja -kuormittuneita koulujen alkamisen aikaan (koska päätöksiä päästään tekemään niin myöhään ja toisaalta vanhemmat saavat kaikki yhtä aikaa tietää kuljetuksen ongelmista).

Vaikka tämä kirjoitus oli näin pitkä, en edes mennyt tässä kaikkiin yksityiskohtiin. Toivon kuitenkin että katsaus selkeytti edes vähän sitä mistä kaikesta Mäntsälän koulukuljetusongelmissa on kyse. Samalla toivon että sait artikkelista myös paremman käsityksen Linjatien ongelmista.

Ratkaisuja Linjatien ongelmiin

Linjatien ongelma on ymmärretty nähdäkseni hyvin nyt niin sivistyspuolella kuin kuntakehityspuolella ja uskon että ihan lähipäivinä (kun lautakuntien ensimmäisten kokousten pöytäkirjat julkaistaan), näemme että ongelmat on otettu myös vakavasti.

Hyökännummen koululle kuljetettavien Linjatiellä asuvien lasten ongelmaan yksinkertaisin ratkaisu olisi sellainen, että bussi kuljettaisi kaikki lapset Nummistentieltä ja Halkiantieltä (eli Jokelanseudun puolelta), jossa on oikeat kiinteät bussipysäkit (ja jopa bussikatoksia!) ja jossa jokaiselta pysäkiltä tulee useampia lapsia, jolloin lapset eivät joudu nousemaan yksin bussin kyytiin.

Tällöin kouluauto (”koulutaksi”) ehtisi kuljettaa Linjatiellä asuvat lapset eikä bussin tarvitsisi pysähtyä lainkaan Linjatiellä. Kouluauto pystyy kääntymään risteyksiin pysähtymisen ajaksi. Sen kuljettaja on aina sama ja on jo ajanut vuoden (vai kaksi?) Hyökännummen ja Arolan oppilaita, joten hän tietää missä pysähtyä ja kuka jää missäkin pois.

Jotta bussi voisi kuljettaa kaikki Halkiantiellä asuvat Jokelanseudun lapset, bussin pitäisi lähteä Mäntsälästä noin 6-10 minuuttia aikaisemmin ja käydä heittämässä lenkki Pornaisten rajalle asti (Ketolantielle), jossa myös kouluauto nykyään kääntyy. Tähän tarvitaan kummankin reittiä ajavan bussifirman sekä ELY-keskuksen suostumus.

Ventoniemen reitittäjä on luvannut selvitellä asiaa. Uskon että heidänkin kuskejaan kuumottaa Linjatiellä pysähtely ja ”bussipysäkit” jotka löytää vain kartasta. Jo ensimmäisen 1,5 viikon aikana lähes joka päivä on tullut erilaisia ongelmia Linjatien ”pysäkkien” kanssa – milloin bussi on jättänyt lapset väärään kohtaan, milloin tehnyt äkkijarrutuksia kun lapset ovat ennakoivasti huutaneet ”mä jään pois” (vaikka pysähtymispaikalle on ollut matkaa) kun bussin pysähtymismerkkinapit eivät ole toimineet.

Viime maanantaina ekaluokkalainen jäi jopa bussin kyytiin, koska kuljettaja luuli pysähtymiskohdassa kättä heiluttavan äidin moikkaavan häntä eikä kuullut kun lapsi sanoi että siinä oli hänen pysäkkinsä ja äitinsä. Sen jälkeen lapsi lamaantui ja jäi vain istumaan paikalleen, kunnes jossain Nummisten kohdalla kuljettaja ilmeisesti tajusi virheensä ja lähetti lapsen toisella bussilla takaisin kotiin. Äiti oli siinä vaiheessa ajanut jo lähes Mäntsälään bussin perässä, kun tieto asiasta saatiin hänelle. Onneksi naapurinrouva saatiin hälytettyä ajoissa lasta vastaan.

Jos bussireitin siirto onnistuisi, Halkiantien varresta kyytiin tulevat lapset saisivat lähteä aamuisin kouluun vasta klo 8 eikä 7:20 niin kuin osana aamuista. Jokelanseudun lasten olisi myös helpompi mennä suoraan koulusta kylään toisella puolella Jokelanseutua asuvien kavereiden luo kun kaikki kulkisivat samalla bussilla.

Kunnalle siirto tulisi maksamaan arviolta noin 6–9 euroa/kk enemmän per Halkiantien päästä kuljetettava oppilas. Uudelta pätkältä tulevia oppilaita on ehkä noin 10-20. Eli lisälasku siitä, ettei kenenkään tarvitse miettiä milloin Linjatiellä bussin perään ajaa kuorma-auto olisi korkeintaan 2000 euron luokkaa vuodessa. Kouluauto ajaa päivähinnalla joten heillekin diili olisi parempi, kun auton ei tarvitsisi suhata niin usein Jokelanseudun puolelle.

Nähdäkseni kuljetusjärjestelyjen muutos voidaan tehdä kuntakehityslautakunnassa sen jälkeen kun kuljetusliikkeet ja ELY-keskus ovat suostuneet Halkiantielle tehtävään lisälenkkiin. Lenkki olisi ELY-keskuksellekin kannattavampaa kuin alkaa rakentaa oikeita bussipyskkejä Linjatielle.

Olen informoinut tästä vaihtoehdosta niin Vesa Gummerusta, Jyrki Kososta kuin Marja Teppistä. Toivon että asia saadaan ratkaistua pian, koska en halua että omat lapseni ovat bussissa, jonka perään kuorma-auto ajaa.

Toinen ongelma on se, että Mäntsälästä Tuusulan puolelle kuljetettavat yläastelaiset joutuvat kulkemaan Linjatietä pitkin jos heidän matkansa kouluun on alle 5 kilometriä. Tämä ongelma koskettaa noin 8–10 lasta tänä ja ensi vuonna.

Mäntsälän kunta ei voi suoraan esim. painostaa Tuusulan kuntaa. Sen sijaan Mäntsälän kunta voi nostaa Linjatien vaarallisuusluokituksen nykyisestä 6. luokasta 9. luokkaan.

Olen antanut itseni ymmärtää, että luokitus jäi viime keväänä asiasta päätettäessä niin alhaiseksi, koska päättäjät miettivät vain Hyökännummen koululaisia, eivätkä muistaneet että tietä pitkin kuljetetaan myös Kellokosken yläasteelle meneviä mäntsäläläisiä.

Nyt kun Linjatietä pitkin suhaa maata kuljettavien kuorma-autojen lisäksi koulubusseja ja kouluautokin ajaa reittiä entistä useammin, Mäntsälän sivistyslautakunnalla on hyvä syy määrittää reitti vaaralliseksi myös mäntsäläläisille 7.-9. luokkalaisille.

Tämä muutos ei pakota myöskään Tuusulaa nostamaan omaa luokitustaan Linjatielle, mutta vie heiltä tähän asti käytetyn perustelun että ”emme voi nostaa vaarallisuusluokitusta 9. luokkaan kun ei se ole Mäntsälälläkään 9. luokkaan asti.

Olen kunnanhallituksen edustajana Mäntsälän sivistyslautakunnassa. Ymmärtääkseni en saa kertoa lautakunnan päätöksistä ennen pöytäkirjojen julkistamista sen enempää, kuin että ilokseni totesin uuden sivistyslautakunnan ottavan kouluteiden turvallisuuden erittäin vakavasti. Ja mikseivät olisi ottaneeet, kun lautakunnan puheenjohtaja Matti Virpiaro on tehnyt koko elämänsä töitä nimenomaan turvallisuusasioiden parissa (mm. pelastusylitarkastajana).

Eli yhteenvetona totean, että vaikka Linjatien tilanne on juuri nyt katastrofaalinen, olen erittäin toiveikas sen suhteen, että tilanteeseen saadaan helpotusta vielä kuluvan kouluvuoden aikana. Ihan tässä kuussa asiat tuskin muuttuvat koska päätöksentekoprosessit vievät aikansa, mutta haluan uskoa, että asia korjataan ennen kuin ehtii tapahtua yhtään onnettomuutta.